
|
|
![]() Kiikarissa
8.5.2012 8.37Hiehoautomaatti jatkaa vyörytystään 20.4.2012 10.49Varo, näyttelykärpänen saattaa purra 2.4.2012 11.10Vuorovaikutus asiakasomistajien kanssa kehittyy 27.3.2012 12.22Virkistävää mielipiteiden vaihtoa 14.2.2012 15.39Välitämme 3.2.2012 22.27Nuorsonnilottoa pelataan vain tapahtumissa 26.1.2012 13.32Terveystarkkailu sosiaalisen median aikaan Kiikarissa 12.12.2011 11.29Haisee En toki ole pieraissut (tällä kertaa), mutta en voi olla kehumatta omiani. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia sonneja, jotka ovat sarjassaan maailman parhaita. Ihan oikeasti. Toki on monia, jotka yrittävät haukkua niitä. Omaa pesää ei kannattaisi kuitenkaan liata liikaa. Vaikka katsoo minkä tahansa kansainvälinen vertailun tuloksia niin Suomi, Ruotsi, Tanska -kolmikko valtailee joka ikisen maan ranking-listojen kärjessä. Kaikki eivät jostain syystä halua julkaista näitä listoja. Viaton kysymys: Miksi? Minusta on upeaa tehdä duunia maailman parhaan punaisen jalostusohjelman, VikingRedin, kanssa. Kukaan muu ei nimittäin jalosta punaista lehmää tosissaan. No liioittelin, norjalaiset toki tekevät sitä vähän. Mutta meidän lehmät ovat ihan oikeasti ainoita, jotka voivat kilpailla holsteinlehmien kanssa. On tyhmää haukkua näitä, muutoin kuin tietysti holsteinin markkinointi mielessä. Jolloin edellä mainittu toiminta onkin hyväksyttävää. Se on toki tyhmää, jos sen tekee ymmärtämättä, että haavoittaa sillä omaa rakasta ayrhirelehmäämme. Punainen lehmä on meillä ayrshire rodultaan ennen kuin toisin päätätte. Faba kantakirjan pitäjänä saa päättää, mitä sonneja se hyväksyy ayrshiren kantakirjaan. Tämä on ollut kautta aikain kantakirjan pitäjän oikeus ja velvollisuus. Ja käyttölista on ayrshirelista vaikka tuotteet ovatkin VikingRed. Ja siellä on hiton monta hyvää sonnia. Niitä ei ole valittu minkään yksittäisen ominaisuuden hyvyyden tai huonouden suhteen, vaan kokonaisuuden. Katsokaapa kestävyyttä. Totuus on, myönnetään se sitten tai ei, että kannattavan maidontuotannon perusta on yksinkertaisesti, että lehmät lypsävät jotain ja pysyvät karjassa kauan. Terveisin Auli Himanen – koordinaattori VikingRed jonka suonissa virtaa punaista verta joka ajaa punaisella autolla ja joka näkee punaista, jos suomalaista ayrshirea mollataan Johanna Aron uusi blogi NTM-arvoista käytännön jalostustyössä
Olen Johanna Aro ja teen töitä ASMO-ydinkarjassa Jokioisissa jalostusagronomina. Aloitan blogin NTM-arvosta ja pohdin sen käyttökelpoisuutta käytännön jalostustyössä. Olen lypsykarjatilalta kotoisin, opiskeluaikoina olin seminologina, gradun tein naudan geenikartoituksesta ja valmistuttuani työni on liittynyt alkiotuotantoon ja jalostusohjelman toteuttamiseen ydinkarjassa. 10.10.2011 9.33Miten parannat utareterveyttä? Aika monet sanovat, että utareterveyden parantaminen on tärkein jalostustavoite heidän karjassaan. Ja sanovat, että parituksia tehdessä juuri utareterveys on ykkösjuttu, mikä pitää ottaa huomioon. Se onkin ymmärrettävää, sillä utareterveys on yksi yleisimmistä poiston syistä, ellei yleisin, ja aiheuttaa taloudellisia tappioita.
25.7.2011 15.53Parhaimmat periyttäjät alkiotuotantoon Suomessa on suorastaan herkulliset puitteet tuottaa, ostaa ja siirtää alkioita. Vuoden aikana alkioasiantuntijoiden määrä on lisääntynyt. Faba ja ASMO on kouluttanut kaksi uutta alkionsiirtoeläinlääkäriä. Kentän huuhteluista vastaa yhteensä kuusi eläinlääkäriä. 12 uutta alkiosiirtoseminologia on valmistunut keväällä. Karjanomistajia palvelevat alkiohankinnoissa ydinkarjan henkilöstö ja Faban jalostusneuvojat, joita on yhteensä 40 eri puolilla maata. Alkioita myyvät ja siirtävät Faban 60 alkionsiirtoseminologia, joiden työalueet kattavat hyvin Suomen eri osat.
8.3.2011 20.19Tasapainoilua tuotoksen kanssa Sillä välin kun poliitikot opettelevat maitopurkin ja muiden elintarvikkeiden hintoja ulkoa vaalitenttejä varten, moni karjanomistaja pohtii, miten tasapainoilla tuotoksen kanssa suhteessa esimerkiksi rehukustannuksiin ja muihin ominaisuuksiin.
27.1.2011 11.07Maidostako muotijuoma? 80-luvulla koulukaverit joivat ruokajuomanakin mieluummin vettä kuin maitoa, se oli varmaan silloin valistuneempaa ja muodikkaampaa. 90-luvulla neuvolassa lääkäritäti neuvoi minua raskaanaolevaa juomaan vain hyvin niukasti maitoa, jos juuri ollenkaan. Lehmäihmisenä en ottanut tiukoista ohjeista onkeeni, mutta kuinkahan kävi hänen muille hesalaisille asiakkailleen. Nyt ei tarvitse paljon nähdä vaivaa, kun löytää netistä lukuisia tutkimuksia, mitä kaikkea hyvää maito sisältää ja millaisia terveysvaikutuksia sillä on. Oikein ihmetellä sopii, miksei maito ole trendikäs muotijuoma ja hittituote?
30.12.2010 12.03Onko lehmän luonteella väliä maitobisneksessä? Kuvitelkaa, vielä noin 10 vuotta sitten psykologit väittelivät ankarasti siitä, ovatko temperamenttipiirteet ihmisellä lainkaan periytyviä vai ainoastaan ympäristön tulosta. Eläinjalostajat ja kotieläinten hoitajat ovat tienneet jo melkoisen kauan, että perimä vaikuttaa luonteeseen. Tosin sen periytymisaste ei ole kovin korkea.
29.11.2010 8.39Kestävyys – monitahoinen ominaisuus Viime blogin kommenteissa tuli esiin kysymys, miksi kestävä, monta kertaa poikinut lehmä saa negatiivisen NTM-arvon? Hyvä kysymys. Kestävyys ei ole mitenkään yksinkertaisesti periytyvä ominaisuus. Kestävyys sinänsä tarkoittaa pitkää elinikää, johon vaikuttaa lukuisia muita ominaisuuksia. Eli kestävyys on oikeastaan muiden ominaisuuksien summa. Lehmän omat geenit vaikuttavat sen kestävyyteen vain noin viisi prosenttisesti, kaikki muu on ympäristötekijöiden ansiota tai syytä.
11.11.2010 17.01Kestävyyssonni Miqur Kestävyys on nyt in-juttu. Kaikki haluavat kestäviä lehmiä navettaansa. Viime Nauta-lehdessä kerrotaan, että kestävyyttä mitataan tuotantoiällä, joka on jaettu viiteen eri aikajaksoon. Ja kestävyyden periytymisaste on erittäin alhainen, vain 2-7 % eli noin 95 % kestävyyden vaihtelusta johtuu ihan muista asioista kuin perintötekijöistä. Ja NTM-arvon ja kestävyyden välinen yhteys on korkea. Eli kun kiinnittää huomiota kokonaisjalostusarvoon, tulee samalla kiinnittäneeksi huomiota kestävyyteen.
4.10.2010 12.18Matkakertomus Madisonista Syyskuun viimeisellä viikolla oli USA:n Madisonissa World Dairy Expo –näyttely ja sen yhteydessä Ayrshire federaation kokous, jossa Fabaa edustivat Tiina Mitikka ja minä. Madison sijaitsee Wisconsinissa, joka brändää itseään Amerikan Dairylandiksi, jopa niin että autojen rekisterikilvissäkin sitä julistetaan.
18.8.2010 16.52NTM-määritelmää italialaisittain Maanantaina ASMOssa kävi kaksi italialaista vierasta. Toinen sanoi, että Italian paras holstein-lehmä jalostusarvon perusteella on tiine Rakuunasta. Valintaan on vaikuttanut sen erisukuisuus ja koska se on Suomen paras sonni. Minä sanoin, että ydinkarjan alkiosta on peräisin Suomen paras jalostusarvolehmä ayrshire-rotuisten puolella ja me saimme viedä sen maan suurimpaan näyttelyyn, sillä se on niin hyvännäköinen. Italialainen sanoi, että vau, se ei ole vain Suomen ensimmäinen kerta, vaan todennäköisesti myös maailman ensimmäinen kerta, kun jonkin maan paras jalostusarvolehmä viedään näyttelyyn. Ihmettelin, että onkohan näin.
11.8.2010 11.02Karjojen erilaisia ja samanlaisia jalostustavoitteita Farmarit tältä kesältä koettu ja nähty. Kauneimmat lehmät ja hiehot valittu. Arkeen palattu. Sen verran vielä Farmarista, että osastolla kuuli karjanomistajilta erilaisia mielipiteitä lehmien ominaisuuksista, mitä he omaan navettaansa hakevat. Mielipiteet olivat yllättävän samanlaisia ja yllättävän erilaisia. Yhteenvetona voisi todeta, että suomalaista karjanomistajaa jalostajana ei voi sovittaa samaan muottiin, eikä yleistää, että kaikki toivovat lehmiinsä juuri tiettyä samaa ominaisuutta. Toisaalta jotkin ominaisuudet esiintyvät toivelistalla muita useammin.
27.7.2010 10.38Millainen lehmä on Suomen paras NTM-arvon saanut? Faban nettisivuille ilmestyi kesäkuun alussa lista parhaista NTM-arvon saaneista lehmistä. Ayrshire-rotuisten listan kärjessä komeili jalostusarvolla +28 ASMO Virna ET kahden muun lehmän kanssa. Mahtava tunne! Ei voi olla totta - sama lehmä, jota kävin katsomassa muutamaa päivää aikaisemmin. Jos epäilinkin asiaa vielä hetki sitten, niin nyt se varmistui: ASMO Virna ET on ansainnut paikkansa Mikkeliin Farmariin ASMO-ryhmään näytille.
Uusi bloginpitäjä aloittaa lihakarja-asioista!
Olen Kaisa Sirkko ja aloittemassa blogia Faban kotisivuilla. Ajatuksena on pohtia ja ruotia lihakarjan jalostusta, ja sen ilmenemismuotoja jalostusagronomin näkökulmasta. Olen vastannut lihakarjaan liittyvistä asioista nyt viitisen vuotta. Tuntuu siltä, että mitä pidempään olen asiaan perehtynyt ja syvemmälle uppoutunut, sitä mielenkiintoisempaa tämä on. 21.5.2010 12.50Hirmu hyviä alkioita ja muuta mukavaa Kun on töissä Fabassa, on hommassa se mukava puoli, että saa olla huippujen kanssa tekemisissä. Joukkoon mahtuu huipputyyppiä, huippukarjaa ja huipputason jalostuseläimiä.
parhaimmistoa.
23.3.2010 14.43Gismestadin kuulumisia 18.3.2010 13.27Rotujen kirjoa Anna Oksan blogi
Morjens!Minulla lienee syytä hieman esittäytyä, sillä olen melko tuore fabalainen. Lypsylehmät ovat minulle tulleet tutuksi jo aivan pikkutytöstä lähtien, koska vanhemmillani on edelleenkin aivan tavallinen lypsykarja. Perusmaatalouskaan ei siis pääse unohtumaan. Erittäin onnellinen ja tyytyväinen olen siitä, että sain aloittaa jalostusagronomin työt Faba Palvelussa vuoden alussa. Työssäni touhuan erilaisten lypsykarjan jalostustöiden parissa ja nyt olisi tarkoitus hieman pohtia asioita täällä blogissa. Anna Jalostuksen youngsterin mietteitä
|